lauantai 21. joulukuuta 2013
Meille on syntynyt Vapahtaja
Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti." Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.
Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.
( Luukas 2: 1-20)
Rauhallista Joulua !
Kari
perjantai 13. joulukuuta 2013
Miksi - meidän tähtemme !
Miksi Joulun aika ?
Vastausta kysymykseen löytyy laulun sanoista
"Mun tähteni Sä jätit loiston taivaan,
Sä puhdas, viaton ja synnitön.
Maan päälle tulit alas tuskaan, vaivaan
mun tähteni, näin halvan hylkiön"
Samaa Joulun sanomaa kaiuttaa Paavali Filippiläiskirjeessään:
" Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin
olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita
nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä
niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla
ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että
Jeesus Kristus on Herra "
Meidän tähtemme on Joulu. Meidän tähtemme syntyi Kristus tähän maailmaan. Meidän tähtemme Hän kulki tiensä aina Ristin puulle. Meidän tähtemme Hän antoi henkensä - vain siksi, että meillä elämä olisi.
Yhtykäämme turvallisin mielin ja samalla syvällä kiitollisuudella enkelkuoron lauluun:
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on
hyvä tahto!"
Siunattua Joulun aikaa Sinulle !
Kari
Vastausta kysymykseen löytyy laulun sanoista
"Mun tähteni Sä jätit loiston taivaan,
Sä puhdas, viaton ja synnitön.
Maan päälle tulit alas tuskaan, vaivaan
mun tähteni, näin halvan hylkiön"
Samaa Joulun sanomaa kaiuttaa Paavali Filippiläiskirjeessään:
" Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin
olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita
nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä
niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla
ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että
Jeesus Kristus on Herra "
Meidän tähtemme on Joulu. Meidän tähtemme syntyi Kristus tähän maailmaan. Meidän tähtemme Hän kulki tiensä aina Ristin puulle. Meidän tähtemme Hän antoi henkensä - vain siksi, että meillä elämä olisi.
Yhtykäämme turvallisin mielin ja samalla syvällä kiitollisuudella enkelkuoron lauluun:
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on
hyvä tahto!"
Siunattua Joulun aikaa Sinulle !
Kari
lauantai 23. marraskuuta 2013
Miksi - Kristuksen tähden !
Vähän ennen Ristin tapahtumia yksi nainen tuli Jeesuksen luo, rikkoi kallisarvoisen alabasteripullon ja voiteli voiteella Jeesuksen jalat.
Joku paikalla olevista ihmetteli ja kysyi: Miksi tämä haaskaus ?
Jeesuksen vastaus kuului lyhykäisyydessään: Minun tähteni....
Elämämme on täynnä miksi-kysymyksiä ja analyysejä siitä, miksi näin tapahtuu. Näin myös hengellisellä kentällä ja hengellisissä asioissa. Kaiken keskellä kannattaa muistaa, että vaikka esiin nousee monia eri näkökulmia ja ajatuksia ja vastauksen poikasiakin, niin lähtökohta kaikessa hengellisessä pohdinnassa ja miksi-kysymyksien kohdalla on katsoa, mitä Taivas haluaa ja mikä on Raamatun näkökulma asioihin.
Miksi tulen uskoon ? - Kristuksen tähden ja siksi, että ilman häntä syntisenä olen täysin hukassa. Mutta Kristuksen sovitustyön tähden jokainen katuva saa syntinsä anteeksi ja näin myös taivasosuuden itselleen.
Miksi menen kasteelle ? - Kristuksen käskystä ! Jeesus itse viitoitti esimerkillään tien ja antoi myös käskyn " joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Siis Kristuksen tähden, ei ihmisten tai oman mieltymysten tähden. Kaste kuuluu jokaiselle ja se on Kristuksen käskyn noudattamista.
Miksi seurakuntaan ? - Kristuksen tähden ! Seurakuntaan liitymme aina kasteen kautta ja seurakuntaan kuuluminen tarkoittaa Kristus- ruumiiseen kuulumista. Seurakunta on Kristuksen seurakunta, ei ihmisten ( Jeesus sanoi Pietarille: Tälle kalliolle rakennan seurakuntani ). Kun ymmärrämme seurakunnan olemuksen ensisijaisesti Kristuksen olemukseen osallisena olemisena, silloin eivät edes seurakuntaan liittymistä tai siihen kuulumista ohjaile omat tai ystäväpiirien tai ikäryhmäni toiveet tai odotukset eikä jokin seurakunnallinen toimintamalli, vaan kuulun seurakuntaan Kristuksen tähden sekä tyvenessä että tuiskussa.
Kun teemme ratkaisujamme Kristuksesta käsin ja hän ensisijaisena lähtökohtana, silloin uskostamme ja uskonyhteydestämme tulee kestävä ja aina ikuisuuteen asti kantava ja silloin myös turhat riidat jää kokematta.
Kasvakaamme Kristuksen tuntemisessa ja hänen johtonsa ja tahtonsa löytämisessä niin henkilökohtaisessa elämässämme kuin seurakunnan keskelläkin.
Kari
Joku paikalla olevista ihmetteli ja kysyi: Miksi tämä haaskaus ?
Jeesuksen vastaus kuului lyhykäisyydessään: Minun tähteni....
Elämämme on täynnä miksi-kysymyksiä ja analyysejä siitä, miksi näin tapahtuu. Näin myös hengellisellä kentällä ja hengellisissä asioissa. Kaiken keskellä kannattaa muistaa, että vaikka esiin nousee monia eri näkökulmia ja ajatuksia ja vastauksen poikasiakin, niin lähtökohta kaikessa hengellisessä pohdinnassa ja miksi-kysymyksien kohdalla on katsoa, mitä Taivas haluaa ja mikä on Raamatun näkökulma asioihin.
Miksi tulen uskoon ? - Kristuksen tähden ja siksi, että ilman häntä syntisenä olen täysin hukassa. Mutta Kristuksen sovitustyön tähden jokainen katuva saa syntinsä anteeksi ja näin myös taivasosuuden itselleen.
Miksi menen kasteelle ? - Kristuksen käskystä ! Jeesus itse viitoitti esimerkillään tien ja antoi myös käskyn " joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Siis Kristuksen tähden, ei ihmisten tai oman mieltymysten tähden. Kaste kuuluu jokaiselle ja se on Kristuksen käskyn noudattamista.
Miksi seurakuntaan ? - Kristuksen tähden ! Seurakuntaan liitymme aina kasteen kautta ja seurakuntaan kuuluminen tarkoittaa Kristus- ruumiiseen kuulumista. Seurakunta on Kristuksen seurakunta, ei ihmisten ( Jeesus sanoi Pietarille: Tälle kalliolle rakennan seurakuntani ). Kun ymmärrämme seurakunnan olemuksen ensisijaisesti Kristuksen olemukseen osallisena olemisena, silloin eivät edes seurakuntaan liittymistä tai siihen kuulumista ohjaile omat tai ystäväpiirien tai ikäryhmäni toiveet tai odotukset eikä jokin seurakunnallinen toimintamalli, vaan kuulun seurakuntaan Kristuksen tähden sekä tyvenessä että tuiskussa.
Kun teemme ratkaisujamme Kristuksesta käsin ja hän ensisijaisena lähtökohtana, silloin uskostamme ja uskonyhteydestämme tulee kestävä ja aina ikuisuuteen asti kantava ja silloin myös turhat riidat jää kokematta.
Kasvakaamme Kristuksen tuntemisessa ja hänen johtonsa ja tahtonsa löytämisessä niin henkilökohtaisessa elämässämme kuin seurakunnan keskelläkin.
Kari
tiistai 5. marraskuuta 2013
Älä epäröi
Epäröinti - siinä sana, joka on sekä siunaus että kirous.
Siunaukseksi ja varjelukseksi se on silloin, kun esim vaaran uhatessa osaamme varoa oikealla tavalla. Ja tämän usein opimme kantapään kautta: itselläni esim tietty kunnioitus heikkoja jäitä kohtaan syntyi vasta, kun tarpeeksi monta kertaa uin jäisessä vedessä. Elämä ja kokemus opettivat tervettä epäröintiä ja varomista ensijäillä.
- näissä ja vastaavissa tilanteissa pitää epäröidä, se pelastaa henken.
Mutta on tilanteita, joissa epäröinti kostautuu ja usein jopa karvaasti:
- ensimmäinen asia, jonka edessä ei saa epäröidä, on uskoontulo. Kun Taivas kolkuttaa ovella ja syntitaakka alkaa painaa, silloin kannattaa epäröinti heittää roskikseen ja tarttua härkää sarvista. Eli
Taivaan kutsun edessä rohkeasti eteenpäin syntien tunnustamisen ja hylkäämisen tiellä. Sillä tiellä saamme kohdata armon ja pääsemme sisälle pelastukseen ja sille tielle, joka vie iankaikkiseen elämään.
- toinen asia, jonka edessä ei kannata epäröidä, on kaste. Kun tulet uskoon ja avaat Raamatun, ensimmäisiä asioita, joka hyppää silmille, on totuus "joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Kun tämän Raamatun totuuden kanssa joutuu kasvokkain ja Jumalan puhutteluun, silloin älä epäröi, vaan astu eteenpäin. Uskossa ei ole kuin kaksi vaihdetta: eteen tai taakse. Jos ihminen lopettaa uskossa eteenpäin menemisen, on edessä pakittamisen tie ja loppusaldona usein uskon kuivuminen tyhjiin.
- epäröinti sekä uskoontuloasioissa että kasteellemenossa on elämän ja kuoleman kysymys. Älä epäröi, vaan astu sisälle pelastukseen äläkä jää porstuaan, jossa on kylmä, vaan astu eteenpäin kasteen kautta sisälle Jumalan varaamiin siunauksiin.
Älä epäröi - astu eteenpäin !
Kari
Siunaukseksi ja varjelukseksi se on silloin, kun esim vaaran uhatessa osaamme varoa oikealla tavalla. Ja tämän usein opimme kantapään kautta: itselläni esim tietty kunnioitus heikkoja jäitä kohtaan syntyi vasta, kun tarpeeksi monta kertaa uin jäisessä vedessä. Elämä ja kokemus opettivat tervettä epäröintiä ja varomista ensijäillä.
- näissä ja vastaavissa tilanteissa pitää epäröidä, se pelastaa henken.
Mutta on tilanteita, joissa epäröinti kostautuu ja usein jopa karvaasti:
- ensimmäinen asia, jonka edessä ei saa epäröidä, on uskoontulo. Kun Taivas kolkuttaa ovella ja syntitaakka alkaa painaa, silloin kannattaa epäröinti heittää roskikseen ja tarttua härkää sarvista. Eli
Taivaan kutsun edessä rohkeasti eteenpäin syntien tunnustamisen ja hylkäämisen tiellä. Sillä tiellä saamme kohdata armon ja pääsemme sisälle pelastukseen ja sille tielle, joka vie iankaikkiseen elämään.
- toinen asia, jonka edessä ei kannata epäröidä, on kaste. Kun tulet uskoon ja avaat Raamatun, ensimmäisiä asioita, joka hyppää silmille, on totuus "joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Kun tämän Raamatun totuuden kanssa joutuu kasvokkain ja Jumalan puhutteluun, silloin älä epäröi, vaan astu eteenpäin. Uskossa ei ole kuin kaksi vaihdetta: eteen tai taakse. Jos ihminen lopettaa uskossa eteenpäin menemisen, on edessä pakittamisen tie ja loppusaldona usein uskon kuivuminen tyhjiin.
- epäröinti sekä uskoontuloasioissa että kasteellemenossa on elämän ja kuoleman kysymys. Älä epäröi, vaan astu sisälle pelastukseen äläkä jää porstuaan, jossa on kylmä, vaan astu eteenpäin kasteen kautta sisälle Jumalan varaamiin siunauksiin.
Älä epäröi - astu eteenpäin !
Kari
lauantai 24. elokuuta 2013
Sadonkorjuun aika
Nyr se on taas: sadonkorjuun aika.
- metsä täynnä marjoja poimijoita odottaen, puutarha pullollaan omia antimiaan odottaen ottajaansa ja säilöjäänsä. Pellot siintävät kellertävinä kypsän viljan myötä leikkuupuimureita odottaen. Sato odottaa ottajaansa.
Samaa voimme lukea Raamatun lehdiltä Jeesuksen huudahtaessa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehiä elomkorjuuseen."
Samalla tavoin kuin ajallisella puolella sato on runsas ja odottaa ottajaansa, mutta ottajien puutteessa paljon jää hukkaan ja poimimatta, samoin hengellisessä mielessä suuri on valmiiden viljavainioiden määrä:
- mistä löytyvät sadon korjaajat, jotka sanovat "tässä olen, lähetä minut" ?
Sadonkorjuukäsite tuo myös mieliin se tosiseikan, että jokainen meistä kerran itsekin olemme valmista viljaa iankaikkisuusmielessä. Jokaisella tulee omalla kohdalla sadonkorjuuaika ja mikä on silloin tilanteemme: olemmeko oikeaa viljaa, joka niitetään iankaikkisiin majoihin vai lukeudummeko akanoihin, jotka kelpaavat vain poisheitettäviksi ja poltettaviksi. Valinta on sinun ja minun, ei kenenkään meidän ulkopuoleltamme. Omien valintojemme mukaan kerran niitänne sadon myös henkilökohtaisella tasollamme iankaikkisuutta ajatellen.
Raamattu toteaa, että "mustasukkaisesti Jumala halajaa sitä iankaikkisuushenkeä, jonka hän on jokaiseen meihin asettanut". Vaalikaamme omaa tilaamme niin, että vastaamme myöntävästi tuohon Jumalan kaipuuseen viedä meidän ikuisiin majoihin Taivaan kotiin.
- jos jollain lailla asiasi eivät ole kohdallaan Jumalan suhteen; Nyt on pelastuksen päivä, nyt on uudistumisen aika, nyt on aika lähteä oikean sadon saavuttamisen tielle !
Siunattua sadonkorjuun aikaa !
Kari
- metsä täynnä marjoja poimijoita odottaen, puutarha pullollaan omia antimiaan odottaen ottajaansa ja säilöjäänsä. Pellot siintävät kellertävinä kypsän viljan myötä leikkuupuimureita odottaen. Sato odottaa ottajaansa.
Samaa voimme lukea Raamatun lehdiltä Jeesuksen huudahtaessa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehiä elomkorjuuseen."
Samalla tavoin kuin ajallisella puolella sato on runsas ja odottaa ottajaansa, mutta ottajien puutteessa paljon jää hukkaan ja poimimatta, samoin hengellisessä mielessä suuri on valmiiden viljavainioiden määrä:
- mistä löytyvät sadon korjaajat, jotka sanovat "tässä olen, lähetä minut" ?
Sadonkorjuukäsite tuo myös mieliin se tosiseikan, että jokainen meistä kerran itsekin olemme valmista viljaa iankaikkisuusmielessä. Jokaisella tulee omalla kohdalla sadonkorjuuaika ja mikä on silloin tilanteemme: olemmeko oikeaa viljaa, joka niitetään iankaikkisiin majoihin vai lukeudummeko akanoihin, jotka kelpaavat vain poisheitettäviksi ja poltettaviksi. Valinta on sinun ja minun, ei kenenkään meidän ulkopuoleltamme. Omien valintojemme mukaan kerran niitänne sadon myös henkilökohtaisella tasollamme iankaikkisuutta ajatellen.
Raamattu toteaa, että "mustasukkaisesti Jumala halajaa sitä iankaikkisuushenkeä, jonka hän on jokaiseen meihin asettanut". Vaalikaamme omaa tilaamme niin, että vastaamme myöntävästi tuohon Jumalan kaipuuseen viedä meidän ikuisiin majoihin Taivaan kotiin.
- jos jollain lailla asiasi eivät ole kohdallaan Jumalan suhteen; Nyt on pelastuksen päivä, nyt on uudistumisen aika, nyt on aika lähteä oikean sadon saavuttamisen tielle !
Siunattua sadonkorjuun aikaa !
Kari
lauantai 20. heinäkuuta 2013
Lepohetkiä
Heinäkuu on perinteisesti lomailu kuukausi. Kesä on hehkeimmillään ja luonto kukoistaa. Marjat kypsyvät metsissä ja vilja pelloilla. Heinäkuussa ovat vedet kesän lämmittämiä ja järvien vedet kutsuvat uimareita iloitsemaan luonnossa.
Ihminen tarvitsee aika ajoin myös lepoa. Tauoton työnteko tai opiskelu ilman lepohetkiä rasittaa ihmisen elimistöä ja lopuksi kunto romahtaa. Uupumus saattaa tulla fyysisinä oireina ilman että ihminen itse edes ymmärtää polttaneensa kynttilää molemmista päistä.
Raamatussa kerrotaan heti alussa luomisesta ja siitä miten Jumala itse lepäsi seitsemäntenä päivänä. Samoin löytyy useita kohtia evankeliumeista jossa Jeesus meni yksin vuorelle tai vetäytyi johokin puutarhaan muutaman opetuslapsen kanssa ja meni yksinäisyyteen rukoillakseen Jumalaa sekä levätäkseen hänen läheisyydessään.
Usein ihminen kokee hetket luonnossa levollisiksi, marjastaminen, kalastaminen tai patikointi tuo mielenrauhaa. Luonnossa liikkuminen ja oleminen asettaa ihmisen elämän asioita erilaisiin mittasuhteisiin.
Kuitenkin nämä hetket ovat ohikiitäviä.
Jumala kutsuu meitä jokaista kuitenkin lähelleen. Jeesus sanoo näin;" Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon." (Matt. 11:28)
Uskon etsiminen ja armon löytäminen antaa ihmisen sydämeen sisäisen rauhan.
Vähän kuin katselisi tyyntä järvenrantaa iltaruskossa. Onnellinen olotila, lepo ja rauha.
Kannattaa siis poiketa etsimään muutakin kuin luonto elämyksiä. Etsiä kaiken luojaa ja yhteyttä häneen.
tiistai 4. kesäkuuta 2013
Jumalan kauniisti luomaa asiaa - avioliittokin
Jumalasta sanotaan, että ”kaiken hän on tehnyt kauniisti
aikanaan”. Lukematon onkin se asioiden ja tapahtumien ketju, joka on saanut
alkunsa Jumalan kädestä ja aivoituksesta:
- --
sieltä löytyy niin maailman luominen kuin
ihmisenkin luominen ja asettaminen tähän maailmaan.
-
- sieltä löytyy
taivaiden ja avaruuksien luominen ja asettaminen kiertokululleen
-
- sieltä löytyy myös pelastussuunnitelma, jonka
Jumala jo alussa valmisti tietäessään ihmisen heikkouden ja epäonnistumiset ja
mahdottomuuden pelastua omin voimin. Tuon suunnitelman mukaan Jeesus tuli ja
valmisti pelastuksen niin, että jokainen, joka häneen uskoo, se pelastuu.
Jumalan luomien ja asettamien asioiden joukosta löytyy myös
sana ja käsite avioliitto, joka on Jumalan valmistama ja asettama asia. Jo
alussa Jumala loi miehen ja naisen ja asetti avioliiton heidän yhteiseksi
olomuodokseen.
Avioliitosta on hyvä muistaa, että Raamatun valossa se on aina Jumalan asettama
asia. Aviolitto on miehen ja naisen
välinen suhde ja avioliitto on säädetty sellaiseksi turvalliseksi alueeksi,
jossa voi turvallisin ja levollisin mielin myös Jumalan luomaa seksuaalisuutta harrastaa.
Luodessaan seksuaalisuuden Jumala asetti sen toimimaan
miehen ja naisen välisissä suhteissa, mutta syntiinlankeemus teki tässäkin
asiassa omat tepposensa, joista Paavali mm toteaa omassa kirjeessään roomalaisille
seuraavaan tapaan ( Room 1: 26-28 )
"Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin;
sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden
luonnonvastaiseen;
Samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä
naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet,
miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet
itseensä sen palkan, mikä saada piti.
Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan
tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan,
tekemään sopimattomia."
Raamatun valossa homous on selkeästi vääristynyttä ja luonnonvastaista
seksuaalisuutta ja samoin homouden harjoittaminen on selkeästi Raamatunvastaista
toimintaa, josta Raamatu itse sanoo, että ”homouden harjoittajat ( = miesten kanssa makaavat miehet tai naisten kanssa makaavat naiset) eivät peri taivasten
valtakuntaa."
Avatkoon Jumala koko Suomen silmät näkemään ne kauniit ja
ajattomat asiat, jotka Jumala on luonut ja asettanut omassa viisaudessaan ihan sieltä pelastumisesta ja syntien
anteeksisaamisesta aina raamatulliseen avioliittomuotoon asti. Kun tämän
ymmärrämme, uskomme ja näiden Jumalan antamien asioiden varaan elämämme
laitamme, silloin on taivasosuutemme turvattu ja vältämme sen huonomman
vaihtoehdon eli ikuisen kadotuksen.
Siunattua tätä päivää Jeesuksen seurassa kaikille sekä turvallista, hienoa matkaa avioliiton ihanalla tiellä kaikille aviopareille tai sille tielle aikoville. Pidetään Raamatun ohjeisto ylimpänä ohjenuoranamme tässäkin asiassa. Se on siunauksien tie
Kari
perjantai 29. maaliskuuta 2013
Hyvää pääsiäistä
Jesaja 53: 2-9
Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
Teksti jonka luit oli profeetta Jesajan kirjoittama ennustus Jeesuksen elämästä. Jesaja eli noin 700-800 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Raamatun kirjoitukset ovat ihmisten kirjoittamia eri aikakausilta mutta ne ovat syntyneet Pyhän hengen vaikutuksesta. Raamattuun on kirjoitettu monta ennustusta, jotka ovat jo täyttyneet mutta osa odottaa vielä aikaansa.
Moni ihminen on näiden Raamatun kirjoitusten kautta löytänyt elämänsä tarkoituksen, toivon tulevasta iankaikkisesta levosta ja saanut kokea uudelleen syntymisen Jumalan lapseksi.
Tänäpäivänä ei ole trendikästä uskoa muuhun kuin tieteeseen. Uskovaisia pidetään taikauskoisina hölmöinä jotka uskovat omia kuvitelmiaan. Mutta näin ollut ennekin.
Kuitenkin sama Jeesus josta Jesaja ennusti aikoinaan opetti ihmisille seuraavasti:
13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. (Matt. 7:13-14)
Kumpaa tietä sinä kuljet rakas lukijani? Etsivä löytää sen oikean, kaidan tien. Kolkuttavalle se elämän portti avataan. Sillä Jeesus joka kuoli ristillä, nousi kuolleista. Jeesus voitti kuoleman eikä yksikään joka häneen uskoo ikinä kuole.
Siunattua pääsiäistä;
Arto
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Kylväjän siunattu ja myös usein myös tuskaisa arki
Tietyissä elämäntilanteissa saattaa mielessä kaikua Raamatussakin oleva toteamus: "Minun tieni on Herralta salassa".
Näihin tilanteisiin oman vastauksensa tuo seuraavat laulun sanat:
Surun laaksohon, Herra, sä peltosi teit.
Itkun alhohon lohduttomaan.
Mutta itkien vaikka nyt siementä vien,
elojuhlissa riemuita saan.
Tämä työ, tämä kiireinen kylväjän työ
usein silmähän kyyneleen saa.
Vaan mä kiinnitän toivoni taivaaseen
tämän murheen ja taistelun taa.
Herra itse on kyntänyt vainionsa,
hän on muokannut sydämen maat.
Ja hän sitkainta vetävi merkikseni
tuohon siemenen kätkeä saat.
Minä tyytyä tahdon mun sarkahani,
vaikka heikko on voimani tää.
Vaikka paljon on peltoa eessäni mun,
vaikka vainion äärtä en nää.
Verikyynelin kylvit sä, Jeesukseni,
yrttitarhassa yksinäsi,
jyvän kallihin taivaasta multahan maan
elon iäisen siemeneksi.
Sulta siementä pyydän mä vakkahani,
sulta voimia vaipuessain.
Kulje kanssani kyynelin kylväessäin,
kasvun antaahan voit sinä vain.
Totta ovat nuo Y. A. Niemen runoilemat laulunsanat. Totta ovat myös Jesaja-profeetan sanat Jumalan elovainion ahertajille ( Jesaja 40: 27- 31):
" Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?
Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton.
Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.
Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy."
Siunattua tätä päivä jokaiselle Jumalan omalle, elovainiolla ahertavalle, omalla tavallaan ja omalla armoituksellaan ahertavalle sotaurholle !
Näihin tilanteisiin oman vastauksensa tuo seuraavat laulun sanat:
Surun laaksohon, Herra, sä peltosi teit.
Itkun alhohon lohduttomaan.
Mutta itkien vaikka nyt siementä vien,
elojuhlissa riemuita saan.
Tämä työ, tämä kiireinen kylväjän työ
usein silmähän kyyneleen saa.
Vaan mä kiinnitän toivoni taivaaseen
tämän murheen ja taistelun taa.
Herra itse on kyntänyt vainionsa,
hän on muokannut sydämen maat.
Ja hän sitkainta vetävi merkikseni
tuohon siemenen kätkeä saat.
Minä tyytyä tahdon mun sarkahani,
vaikka heikko on voimani tää.
Vaikka paljon on peltoa eessäni mun,
vaikka vainion äärtä en nää.
Verikyynelin kylvit sä, Jeesukseni,
yrttitarhassa yksinäsi,
jyvän kallihin taivaasta multahan maan
elon iäisen siemeneksi.
Sulta siementä pyydän mä vakkahani,
sulta voimia vaipuessain.
Kulje kanssani kyynelin kylväessäin,
kasvun antaahan voit sinä vain.
Totta ovat nuo Y. A. Niemen runoilemat laulunsanat. Totta ovat myös Jesaja-profeetan sanat Jumalan elovainion ahertajille ( Jesaja 40: 27- 31):
" Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?
Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton.
Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.
Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy."
Siunattua tätä päivä jokaiselle Jumalan omalle, elovainiolla ahertavalle, omalla tavallaan ja omalla armoituksellaan ahertavalle sotaurholle !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)